”Aikuisten pitäisi kuunnella enemmän lapsia”, toivovat lapset – Sairastuneelle lapselle on tärkeää tulla kuulluksi

Lapsiasiavaltuutettu keskusteli terveydestä esi-, ala- ja yläkoululaisten sekä sairaalakoulua käyvien lasten kanssa kevään 2023 aikana. Tapaamisissa yhteensä 78 lasta kertoi ajatuksiaan esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu, kun sairastuu, millaista apua he ovat saaneet ja mitä aikuisten pitäisi huomioida hoitaessaan lapsia.

”Älä puhu lapselle rumasti tai rajusti”

Esikoululaiset kuvasivat sairastamista fyysisten oireiden kautta. Kun sairastuu, voi tulla pahoinvointia, kuumetta tai kipuja. Avuksi on silloin lepääminen, juominen, lääkkeet ja vanhempien hellyys. Mieltä voivat piristää eläimet, herkut, leikkiminen, pelaaminen tai television katsominen. Lapset tunnistivat, että joskus apua saadakseen täytyy mennä sairaalaan.

”Kun mä sairastun, mä aina nukun. Ja sit äiti ja iskä halaa mua, ja mä saan vettä ja syödä matokarkkeja. Ja sit vähän juoda pillimehua ja kattoo teeveetä. Ja sit mä saan syödä sipsejä.” (esikoululainen)

Hoitotilanteissa lapset toivoivat aikuisilta rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Vaikka lapset olisivat tehneet jotain väärin, suuttuminen tai rumasti puhuminen ei auta heitä. Lapsetkin tarvitsevat hoitotilanteissa lohdutusta ja ymmärrystä.

Aikuisten pitäisi esimerkiksi puhua hoitoon liittyvistä asioista suoraan lapselle, ei hänen vanhemmilleen. Lisäksi lasten mielestä on tärkeää, että aikuiset huomioivat heidän yksilölliset tarpeensa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lapselle sopivan kommunikointitavan käyttämistä.

”Minua on autettu paljon ja olin huolissani”

Suurin osa lapsista kertoi lapsiasiavaltuutetulle saaneensa apua, kun on sitä tarvinnut. Osa lapsista kertoi kuitenkin jääneensä ilman apua, koska aikuiset eivät ottaneet heidän ongelmiaan ja tarpeitaan vakavasti tai koska he eivät olleet halunneet tai uskaltaneet kertoa kellekään aikuiselle ongelmistaan.

”Jos nuori sanoo, että tarvitsen apua ja saa sitä vuoden päästä, niin siinä välissä se ehtii vaikka kuolla itsemurhaan, kun se on niin paha. Mutta sitten kun se on kuollu, niin sanotaan, että kyllä me yritimme parhaamme mutta. Nuoria ei kuunnella silleen.” (sairaalakoulua käyvä lapsi)

Apua saaneet lapset olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa kohteluun: heidän huolensa on otettu huomioon ja kohtelu on ollut ammattimaista ja hienovaraista. Kielteiset kokemukset liittyivät siihen, että avunantajalla on ollut kiireitä, lapsi on joutunut odottamaan apua, avunantaja ei ole ymmärtänyt kunnolla suomea tai kohtelu on ollut huonoa tai tylyä. Myöskään ammattilaisten tietotaso ei aina ole lasten mukaan riittävä.

”Päättäjät voivat kuunnella nuoria”

Avun saaminen läheisiltä ihmisiltä edistää lasten mielestä heidän terveyttään. Lapset kokevat, että apua saa läheisiltä aikuisilta ja kavereilta, kun sitä vain uskaltaa pyytää ja puhuu avoimesti tunteistaan ja mahdollisista ongelmistaan.

”Lapset voivat puhua avoimesti tunteistaan. Vanhemmat voivat tukea lasta.” (yläkoululainen)

Myös toimivaa terveydenhuoltoa pidetään tärkeänä terveyttä edistävänä asiana. Päättäjiltä lapset toivoivat lasten mielipiteiden ja toiveiden kuuntelemista sekä lasten terveyden kannalta hyvien valintojen tekemistä ja lapsille turvallisen ympäristön rakentamista.

”Päättäjät [voivat vaikuttaa lasten terveyteen] silleen, että ne käyttää rahaa vähemmän kaikkiin muihin juttuihin ja lasten terveyteen käyttää enemmän.” (alakoululainen)

”Lasten näkemyksissä korostuu toisaalta luottamus siihen, että niin läheisiltä ihmisiltä kuin ammattilaisilta voi saada tarvitessaan apua. Toisaalta lasten näkemyksissä tulee esille huoli siitä, mitä tapahtuu, jos apua ei saakaan ajoissa tai jos lapsen näkökulmaa ei ymmärretä. Terveys on hyvän arjen, yhteiskunnan ja tulevaisuuden perusta. Siksi lasten terveyteen kannattaa panostaa”, sanoo erikoistutkija Terhi Tuukkanen lapsiasiavaltuutetun toimistosta.